Olen kehitellyt uuden runolajin, joka sopii niin nuorille kuin vanhoillekin. Se on lyhyt ja ytimekäs, siis yksisäkeistöinen ja nelisäkeinen. Kolmas säe kirjoitetaan yhteen ja sen alussa on aihetunniste, risuaita, hashtag. Tästä jemptistä runomuodosta, -formaatista, voi kehitellä pidempiäkin, vapaamuotoisia sovelluksia. Pääsääntöisesti koko runo kirjoitetaan pienillä kirjaimilla ilman välimerkkejä tuota yhtä risuaitaa lukuun ottamatta. Tämä sana-aita, lyhyesti aita on kuin maailmaan heitetty höyhen, avoin alusta ja lopusta. Se pysähdyttää äärelleen koskettamaan olemisen rakkautta, pohtimaan elämää.
Ensimmäinen säe on kaksisanainen, alkusointuinen ja sisältää paikan metaforan, esimerkiksi: majassa maininkien.
Toinen säe on toiminnallinen ja kaksisanainen sekä arvoituksellinen, mielenkiinnon virittävä lause. Toinen sanoista on predikaattiverbi, esimerkiksi: pursi kulkee.
Kolmas säe on sosiaalisesta mediasta poimittu tai keksitty subjektiivinen elämäntotuus tai -viisaus, alkaa hashtagilla; sanat kirjoitetaan yhteen, esimerkiksi: #elämäonhyvä
Neljäs ja viimeinen säe esittelee yleisesti tai harvoin nimeten toimijan, subjektin elämässään, esimerkiksi: neidon vaeltaa
Siis tässä koko esimerkkiaitani ja sen tulkinta:
majassa maininkien pursi kulkee #elämäonhyvä neidon vaeltaa
Metafora maja johdattelee lapsuuteen: salaperäiseen, rauhalliseen ja turvalliseen paikkaan. Nyt rakennusaineena on kuitenkin vesi, meri, joka voi olla hyvinkin myrskyinen niin kuin elämäkin. Läsnä on seikkailua, vaaraa; ihmiselon moninaisuutta jumalankeinussa. Pursi on kohtalo, aavemainen ja arvoituksellinen, merellä ääretön tie, jolla kulkeminen tarjoaa myös suunnatonta rikkautta. Navigare necesse est, vivere non est necesse - ja tarjolla on hyvä elämä. Kippari paljastuu, todetaan kuin niin monen laivan keulaveistos.
Kommentit